Pelastuspartio Bernard ja Bianca

Bernard on ammatiltaan talonmies,
joka toimii New Yorkin kansainvälisessä pelastuspartiossa.

Eräänä päivänä pelastuspartion kokoukseen
saapuu viehättävä porokoira Bianca,
joka valitsee Bernardin mukaansa
pelastamaan eksynyttä mummoa.

Bernard pääsee heti mummon jäljille,
Biancan huudellessa ohjeita partioautosta.

Mummo löytyy patsastelemasta
hiekka-aavikon laitamilta.

Bernard ja Bianca iloitsevat onnistuneesta pelastusoperaatiosta.
Yhdessä he kulkevat kohti auringonlaskua.

The End

Tänään muistamme kaikkia heitä, jotka ovat jo tähtiä, enkeleitä.
Pilvenreunaa katsomme, rauhaa syvää sinne toivomme.
Siellä nukkuu joku tärkeä, rakas, joka liian aikaisin lähti.
Siksi toivomme kirkasta yötä, sillä taivaalla hän on kirkkain tähti. ♥
- Kirjoittaja tuntematon -

Lomalla voi..

..tehdä sitä mitä muulloin ei ehdi tai jaksa tai viitsi.

Voi paistaa aamupalaksi lettuja,
tehdä pidempiä aamu-ulkoiluja,
ruuvata ja nakuttaa,
päästä eteenpäin jumittuneessa dekkarissa,
katsoa kaikki tallentuneet ohjelmat,
tehdä ruokaa jota ei muulloin tee, että
ystävä karvakuonokin tulee kysymysmerkkinä
keittiöön: mikä täällä tuoksuu
eli voi minä hetkenä hyvänsä
tehdä juuri sitä mitä haluaa!

Huoh!

Tänään päivän kohokohta
oli retki Sauna-Saariselle!

Vierähtänyt vuosi

Hui sentään, ajatteli hän ihmeissään.
Se on vuosi vauhdilla vierähtänyt,
huiskaisten vienyt päivät mennessään.
Miten ihmeessä?!

Valkean vanun tulo toi elävästi mieleen vuoden takaisia tunnelmia.
Miten sitä onkaan tämä vuosi niin voimakkaasti
piirteensä mieleen piirtänyt?
Monenmoiset hetket muistaa paremmin
kuin muita menneitä konsanaan.
Ikään kuin olisi jokaiseen hetkeen,
tunteeseen, tilanteeseen erikseen pysähtynyt.

Melkoinen vuosi olikin:
ihan oikea lumipakkastalvi,
aurinkolämpöinen kevät,
huumaavan helteinen kesä
ja hehkeän hehkuva syksy
kaikkine tapahtumineen.

Mitäs seuraavaksi?!

Aamut on parasta

Nyt elän siten, mistä joskus haaveilin..

Silloin töihin porhaltaessa kadehdin aamu-ulkoilijoita,
jotka vain nauttivat ulkona olosta.
Ajattelin, että kunpa minäkin tekisin noin..
Koskaan en kuitenkaan
ehtinyt,
malttanut,
voinut,
jaksanut,
motivoitunut.
Työmatka ja ulkoilu ei ole sama asia ensinkään.
Nyt joka aamu nautin haahuiluhetkistä..
ja ainahan on ihan pakko mennä..

Tutkimusretkeilijä merkittävien fenologisten havaintojen jäljillä

Kumpaa ottaisit?

Kelpaisiko aamupalaksesi mieluummin tää















vai

hotellin continentalaamiainen
vaihtoehtoina
paahdetut vehnäleivät,
voi, marmeladi,
makeat skonssit,
nahkeat nakit,
lämmitetyt pekonipalat,
paistettu muna,
tomaattikeitto?



Fish and chips espanjalaisittain tarjoiltuna
















vai

paikallisesta kioskista
pikaisesti pahvitötterössä?


Retkieväänä
















vai

tulista nuudelia
aurinkokuivatulla tomaatilla
maustettuna?


Kumpi näkymä sitoisi näyteikkunaan?


























Kumpaa nappaisit ostoskujilla kiertelyn lomassa:


































...vai et kumpaakaan!

Syys

..on täällä.

Tihkuisat ja kohisevat sateet.
Viileämmät unet.
Kynttilätunnelmat ja päiväuniviltti.
Retkikengät ja metsähetket.
Uudet värit ja tuoksut.
Aika jättää kesähepenet kaapin hyllylle
ja kietoa huivi kaulalle.

..taidan tykätä..
ja pörröinen kamukin..
sillekin tekee hyvää kirmailla kunnolla
läkähdyttävän ja metsähypyttömän kesän jälkeen.

Vain eväät puuttui!

Ihan itse (!!!):

Työn jäljet:

Suurkaupungin sykkeestä