sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Viileetä!

Nyt oli k y l m ä !
Näytti siltä, että vain minä palelin.
Urhean espanjalaisen menoa ei pakkanen haitannut.




lauantai 28. tammikuuta 2012

Aamulla varhain

 

Harmitti hirveästi, 
kun heräsin koiran tepsutteluun vapaapäivän aamuna.
Huomasin kyllä,
että aamu alkoi jo sarastaa,
mutta olisin halunnut nukkua hiukan pidempään.


Ulkona ei harmittanut enää,
vaikka tunsin, 
että kylmä koetti pyrkiä läpi toppaisen asustukseni.
Himppusen mietitytti myös,
kuinka pörröystävä pärjää tässä talven kylmimmässä kelissä,
kun edellisenä iltana olin keventänyt sen vaatetusta.
Pikkuisen se tassujaan nosteli, 
muttei yhtään hytissyt tai tärissyt 
ohuemmassa pörröpeitteessään.

Koiran iloisuus ei voi olla tarttumatta ihmiseen.
Ulkoilu on sen suosikkipuuhaa.
Siellä se
hyppii, pomppii, säntäilee,
nuuhkii, kaivaa, kuonottaa
korvat lepattaen
olipa sääolosuhteet millaiset tahansa.





 
Kuului siellä lintukin.
Varovaisia huhuiluja tapaili.


Kevät on ihan parasta!

sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Resepti unehtimiseen


Tarvitaan sopiva määrä väsymystä,
niin ettei jaksa enää edes
vahtia ja seurata ketään.


Paras unipaikka on tietenkin
ison mytyn päällä esim. rutatut matot toimii hyvin,
viileässä vetopaikassa paljaalla lattialla,
ahtaassa kolossa huonekalujen takana,
sohvalla, jonne saa mennä vaan yöaikaan,
kun kukaan ei näe..

Uniasennoista ehdottomasti mahtavin
on kaareva selkänukunta..
se ei onnistu kuin paikoissa,
joissa on noja esim. seinä on hyvä tai sohvan selkänoja.


Unet...
niistä ei ikinä tiedä..
joskus on sellainen meno, että
on heiluttettava häntää,
välillä täytyy juosta, 
niin että käpälätkin vimpsottaa 
kulkutahdissa.
Toisinaan täytyy haukkua, ulvoa tai murista,
mutta uniaikaan toki valvetta vaimennetummin.

Näin se menee..
se meinasi unohtua,
että etenkin yöaikaan kannattaa
- ihan varmuuden vuoksi -
vaihtaa unipaikkaa useasti.

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Pelit alkakoon!



 Tässä näettä hyvät ystävykset kettuoravaisen ja pörrishöppänän.

Niiden suosikkipeli on takaa-ajo.


 Taka-ajopeli alkaa toisen härnäämistekniikalla,
voi lällättää tai korvasta tai pepusta nipistää.
Ja sitten jompi kumpi jo nelistää..


Joskus peliä vähän vaikeutetaan välinein.







 

..ja useimmiten voittajaksi selviää kettuoravainen,
kun pörröhöppänä nuristen neidille välineen luovuttaa.


Tyytyväinen voittaja hävittää perinteisesti pelivälineet 
jälkeä jättämättä pelin päätteeksi.