Aamulla varhain

 

Harmitti hirveästi, 

kun heräsin koiran tepsutteluun vapaapäivän aamuna.

Huomasin kyllä,

että aamu alkoi jo sarastaa,

mutta olisin halunnut nukkua hiukan pidempään.

Ulkona ei harmittanut enää,

vaikka tunsin, 

että kylmä koetti pyrkiä läpi toppaisen asustukseni.

Himppusen mietitytti myös,

kuinka pörröystävä pärjää tässä talven kylmimmässä kelissä,

kun edellisenä iltana olin keventänyt sen vaatetusta.

Pikkuisen se tassujaan nosteli, 

muttei yhtään hytissyt tai tärissyt 

ohuemmassa pörröpeitteessään.

Koiran iloisuus ei voi olla tarttumatta ihmiseen.
Ulkoilu on sen suosikkipuuhaa.
Siellä se

hyppii, pomppii, säntäilee,

nuuhkii, kaivaa, kuonottaa
korvat lepattaen

olipa sääolosuhteet millaiset tahansa.

 

Kuului siellä lintukin.

Varovaisia huhuiluja tapaili.

Kevät on ihan parasta!