sunnuntai 21. helmikuuta 2010

ULOS!

Tänään ei yhtään huvittaisi.
Kylmyys kyllästyttää.
Kinokset kismittää.

Mutta kun ei ole vaihtoehtoa.
Minulla on ystävä, tärkeä, jonka vuoksi on mentävä.

Ja mitäs sitten tapahtuukaan?
Kikkarakarvainen ystävä riemastuu loikkiin, pomppuihin ja kieppuihin asti, kun ensimmäiset askeleet ulkona otamme.
Minua alkaa hymyilyttää
- vaikka yritän pitää naaman huvittumattomuuslukemissa.
Poskeni punakoituvat pirteiksi.
Mieli muuttuu mukavaksi.

Siksipä onkin aika huippua, että on se ystävä, joka kuljettaa näkemään joka päivä aamusarastuksen, päivän valaistuksen ja illan hämärryksen.

Sinne siis!

2 kommenttia:

  1. Hyvää mieltä ja tuulta purjeisiin ja ihanat varpaat! Kuis se meni se runo... Tänään kannattaa elää, kun on niin ihanat varpaat. Näin se on.

    VastaaPoista
  2. Ensimmäistä kertaa tutustun blogiin!! Ja tämä ULOS! -kolahti. On noita karvaturrikoita meilläkin, mutta miten saisin heidät ymmärtämään, että mua täytyy viedä ulkoilemaan...terv. arvaapa kuka "kuninkaallinen" ystäväsi

    VastaaPoista