maanantai 22. helmikuuta 2010

Öiseen aikaan

Öisin nukun - useimmiten.
Ystäväni turvakarilaskin nukkuu - enimmäkseen.

Pörröisellä ystävälläni on toisinaan hyvinkin vilkasta yöelämää - toisin kuin minulla. Se saattaa vaellella pitkin huoneita ja vaihtaa nukkumapaikkaa useampaan otteeseen. Se valitsee unipaikoikseen ahtaat kolot tai viileät lattiapinnat. Joskus se laatii makuuksiaan tarkkaan kaivaen mattoja syrjään ja lysähtäen ruttuisimman kasan päälle. Minä puolestani pysyn koko yön paikallani, lämpimän täkin kätköissä kääntyillen.

Viime yönä heräsin, kun se uikutti unissaan. Sitten se jatkoi äänettömällä haukkumisella, joka kuulosti jokseenkin hurjalta. Uniääntelyn suhteen lienemmekin melko samantapaisia - tosin minä harvemmin uikutan tai haukun - tietääkseni.

Yhtä innokkaita olemme yöpuulle siirtymisessä. Sille ei tarvitse sanoa illalla kuin kerran, että nukkumaan ja se marssii makuuhuoneeseen ja lysähtää lötkönä lattialle.


2 kommenttia: